RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 1 RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 7
RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 2 RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 8
RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 3 RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 9
RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 4 RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 10
RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 5 RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 11
RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 6 RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 12
   
JORMA KOSKINEN ARTIKKELIT
(Kuvat Pirjo Rautio)  
   
Ruusujen nimiä näkee kirjoitettavan mitä erilaisimmilla tavoilla. Nimien kirjoittaminen on kuitenkin kansainvälisesti säädeltyä. Nimien oikeinkirjoitukseen vaikuttaa useampi säädös. Niistä ensimmäinen on Kansainvälinen kasvitieteellisten nimien järjestelmä, International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (1), jonka viimeisin versio on Melbournen koodi vuodelta 2012. Tämä säädös koskee ruusun luonnonlajeja ja niiden lajikkeita. Viljelykasvien, siis kaikkien ruusun puutarhalajikkeiden nimiä ja niiden oikeinkirjoitusta säätelee International Code of Nomenclature for Cultivated Plants (ICNCP) (2) vuodelta 2009. Kasvien suomenkielisiä nimiä ja niiden oikeinkirjoitusta valvoo Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston jaosto, jonka erikoisalaa ovat luonnontieteelliset nimet. Aiemmin nimiä antoivat yliopiston kasvimuseon työryhmät. Eri laitokset ja järjestöt ovat koonneet omien erikoisalojensa nimiä. Suomen Ruususeura on julkaissut ansiokkaan kirjasen Ruusujen nimet, jonka ovat koonneet Pentti Alanko, Ella Räty ja Henry Väre ja jonka on toimittanut Pirjo Rautio. Sen toinen painos ilmestyi 2007. Kirjasen tulisi kuulua jokaisen ruusuharrastajan käsikirjastoon. Julkaisuun on koottu kaikki tärkeimmät Suomessa viljeltävät lajikkeet nykykäytännön mukaisesti ryhmänimien alle kuten Harisonii-ryhmä, Peittoruusu-ryhmä jne. Jotkin käytännöt ovat sen jälkeen tarkistuneet ja ruusujen suomenkielisiin nimiin on tullut joitain muutoksia. Viljelykasvien nimistöstä on ilmestynyt uusia painoksia, mutta sen tekijät eivät ole kaikin osin seuranneet tapahtuneita muutoksia.  
   

Pääkohtia, joihin nimiä kirjoitettaessa tulee kiinnittää huomiota, ovat mm.

  • Isojen ja pienten kirjainten oikea käyttö
  • Luonnonlajien kasvitieteellisten eli latinankielisten nimien kirjoittaminen kursiivilla eli vinokirjoituksella (engl. italics): Rosa glauca
  • Lajikkeiden nimien kirjoittaminen tavallisella pystykirjoituksella yksinkertaisiin lainausmerkkeihin: ’Lumo’, ’Plena’
  • Ulkomaisten nimien oikeinkirjoitus aksenttimerkkeineen: ’Thérèse Bugnet’ teresanruusu
  • Modernien, tavaramerkkisuojattujen kauppanimien kirjoittaminen kapiteelikirjaimin. Kapiteeli on suuraakkosen muotoinen kirjasinlaji, jossa myös pikkukirjaimet ovat isojen kirjainten muotoisia, mutta pienaakkosten kokoisia. Internetissä nimet voidaan kirjoittaa myös isoin kirjaimin: GRAHAM THOMAS, ASTRID LINDGREN. Kauppa- eli tuotenimet kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä.
  • Kasvien suomenkielisten nimien kirjoittaminen yhteen pienellä alkukirjaimella: tarhahelenanruusu, kesädamaskonruusu.
 
   
Seuraavassa on tarkemmin muutamia merkittävimpiä ruusujen nimiin vaikuttavia seikkoja. Englanninkieliset nimet sulkeissa viittaavat yllä mainituissa säädöksissä käytettyihin termeihin.  
   
Kasvitieteellisten nimien kirjoittaminen (Botanical names)
Ruusujen luonnonlajit kirjoitetaan normaaliin kasvitieteelliseen tapaan auktorin nimellä varustettuna. Vain nimen latinankieliset nimiosat kirjoitetaan kursiivilla. Muut merkit ja lyhenteet kuten sp. (species, laji) ja subsp. (subspecies, alalaji), f. (forma, muoto), var. (varietas, lajike) sekä auktorinimet kirjoitetaan ilman kursivointia. Risteymän merkkinä käytettävä × on kertomerkki. Tätä hybridimerkkiä ei luettaessa lausuta. Kurtturuusun Rosa rugosa ja karjalanruusun Rosa acicularis risteymä Rosa × aciculosa luetaan [rosa akikulo:sa]. Lajin risteymäluonne ei siis puhuttaessa kuulu. Jos puhuessa täytyy jostain syystä erityisesti painottaa sitä, että kyseessä on risteymä, sanotaan esimerkiksi: "risteymä Rosa × majorugosa [risteymä rosamajoru:go:sa]" (pietarinruusu). Kertomerkin × saa lisättyä tekstiin symboleista tai painamalla alas Alt-näppäimen ja kirjoittamalla numeronäppäimistöllä numeron 0215 ja päästämällä Alt-näppäimen ylös. Luettaessa ääneen tieteellisiä nimiä on erityisesti huomioitava, että hybridimerkki × ei ole kirjain x ja ettei hybridimerkkiä lainkaan lausuta.
 
   
O-äänne latinan sanassa rosa on lyhyt, niin kuin suomen olo, ruotsin gått. Sanassa rosarium on pitkä a [rosa:rium]. Maskuliini- ja neutrisukuisten sanojen genetiivin loppu on pitkä i-äänne, Rosa fendleri [rosafendleri:] (kasviteteilijä August Fendler). Jos sanan taivutusvartalo päättyy myös i:hin, tulee loppuun kaksi i-äännettä, jotka kumpikin ääntyvät. Ensimmäinen -i on lyhyt ja toinen pitkä. Rosa × richardii luetaan [rosarikhardi-i:] ja merkitsee Richardin ruusu. Feminiinisukuisten sanojen genetiivin loppu on -ae ja ääntyy pitkänä e-äänteenä; Rosa helenae [rosahelene:], helenanruusu.  
   
Ruusujen viljelylajikkeet kirjoitetaan tavalliseen tapaan yksinkertaisten ’ lainausmerkkien sisään. Vanhentunutta merkintää cv. (cultivated variety) ei saa enää käyttää lajikenimien yhteydessä. Viljelylajikkeiden nimet eivät ole, eivätkä saa olla latinankielisiä eikä niitä siksi kirjoiteta kursiivilla. Kaikkien puutarhakasvien lajikenimet kirjoitetaan samalla tavalla: Calendula officinalis ’Lemon’ on tunnettu keltainen kehäkukkalajike. Calendula on kehäkukkien suku ja officinalis laji. Molemmat latinankieliset nimet kirjoitetaan kursiivilla. ’Lemon’ on viljelylajike, joka kirjoitetaan pystykirjaimin yksinkertaisiin lainausmerkkeihin.  
   
Koska ruusujen pitkästä risteytyshistoriasta on seurannut se, että on mahdotonta määritellä viljelylajiketta yhden ruusulajin lajikkeeksi, on päädytty käytäntöön, jossa kirjoitetaan vain suku Rosa ja suoraan sen perään lajikenimi. Esim. useat ranskanruusut kantavat todennäköisesti perimässään myös muiden lajien geenejä (alba, centifolia) ja monet bourboninruusut ovat monien lajien risteymiä. Siksi kirjoitetaan vain Rosa ’Louise Odier’. Viljelylajikkeiden nimissä sallitaan moniosaiset nimet ja niiden alkukielinen oikeinkirjoitusasu aksenttimerkkeineen, kuten ’Anaïs Ségalas’ ja ’Rose de la Maître-École’. (Jälkimmäinen nimi johtuu lajikkeen jalostajan Coquereaun kotikylän nimestä Maître-École, joka on nykyään Angers’n kaupunginosa. Nimessä ei ole kyse opettajasta, le maître d’école). Lajikenimen jälkeen voidaan sulkuihin merkitä mihin ryhmään ruusu kuuluu ja ilmoittaa sen mahdollinen suomenkielinen nimi.  
   
Rosa gallica L. gallianruusu
Rosa gallica ’Officinalis’ apteekkarinruusu
Rosa gallica ’Versicolor’ ('Rosa Mundi') kirjoapteekkarinruusu
Rosa ’Alain Blanchard’ (Gallica-ryhmä) ranskanruusu
Rosa rugosa Thunb. kurtturuusu
Rosa rugosa f. alba (Rob.) F.Seym. valkokurtturuusu
Rosa ’Vuosaari’ (Rugosa-ryhmä) tarhakurtturuusu
Rosa ’Souvenir de Philémon Cochet’ (Rugosa-ryhmä) filemoninruusu
Rosa spinosissima L. ’Plena’ juhannusruusu
Rosa ’Herttoniemi’ (Blanda-ryhmä)
Rosa ’Minette’ (Alba-ryhmä) mustialanruusu
Rosa ’Polstjärnan’ (Pohjantähti) (Beggeriana-ryhmä) suomenköynnösruusu
 
   
   
   
(1) International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (Melbourne Code 2011)
http://www.iapt-taxon.org/nomen/main.php
 
   
(2) International Code of Nomenclature for Cultivated Plants (ICNCP 2009)
http://www.actahort.org/chronica/pdf/sh_10.pdf
 
   
RUUSUJEN NIMIEN KIRJOITTAMINEN - 2 ARTIKKELIT