RUUSUTARHOJA
  HOMEPAGE
   
Maskun Rosarium Masko rosarium
FIN 21250 Masku befinner sig mitt i Masko centrum nära kyrkan.
Maskun keskustassa kirkon lähellä.  

Ruusutarhan on perustanut ja sitä ylläpitää Masku-Seura ry.
Kokoelma käsittää yli 400 ruusua, lajeja ja lajikkeita on noin 250. Ruusut ovat pääasiassa vanhanajan pensasruusuja.
Ruusut on varustettu nimikylteillä.
Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Maskun museo ja sen näyttelytilat.

Rosarium on avoinna kaikille kävijöille.
Opastus on tilattavissa:
Raija-Leena Äähälä  +358 2 432 9683

Rosariet är grundat och uppehålls av Masku-Seura (Masko sällskapet).
Samlingen innehåller över 400 rosor, arterna och sorterna är ca 250.
Rosorna är i huvudsak gammaldags buskrosor.
Rosorna är försedda med namnskyltar.
I närheten finns Masko museum och dess utställningsområde.

Rosariet är öppet för allmänheten.
Finskspråkig guidning kan beställas.
Raija-Leena Äähälä  +358 2 432 9683

   
   

Leila Puttaa

 

Maskun rosariumin "MASKULAISET RUUSUT"

Ruusunlehti 2/2008
   
Maskun kotiseutuyhdistyksen eli Masku-Seuran perustamaan ruusutarhaan istutettiin ensimmäiset ruusut vuonna 1998. Viisi käytävien toisistaan erottamaa istutusaluetta muodostavat viisi-terälehtisen ruusun peruskuvion. Alueet täyttyivät nopeasti ja siitä oli seurauksena istutusalueitten lisääminen vähitellen kahdeksaksi. Näistä yksi on omistettu maskulaisista pihoista kerätyille vanhoille ruusuille.
Kaiken kaikkiaan ruusujen lukumäärä lähentelee neljää sataa, 33 näistä on yllä mainitulle maskulaisten vanhojen ruusujen alueelle istutettuja. Ne eivät ole kaikki eri lajikkeita, koska tärkeintä on niiden oma historia, joka on talletettu "Maskulaiset ruusut"-kansioon. Siellä on myös valokuvia ruusun alkuperäisestä ympäristöstä, paikan ja ruusun historiaa ym. merkittävää, lukijaa mahdollisesti kiinnostavaa tietoa.
   
Viisi ruusua on tuotu menetetystä Karjalasta, yksi Johanneksen Huunonsaaresta, neljä Kuolemajärveltä, kaksi niistä Summan, kaksi Inkilän kylästä. Eräs ruusuista oli ainoa merkki aikaisemmin hoidetusta pihasta, kun evakkoperhe sai ensi-asunnokseen kauan asumattomana olleen maalaistalon entisen palvelusväen tai mummonmökin. Ruusun puhjetessa kukkaan se antoi perheelle paremman tulevaisuuden toivon ankeissa ja puutteellisissa oloissa kaukana entisestä kodista ja sen pihapiiristä. Ruususta siirrettiin taimi aikanaan valmistuneen uuden kodin pihalle.  
   
Maskun edustalla olevalta saarelta muutti vanha emäntä kirkonkylän palvelukotiin ja hänen kotipihaltaan tuotiin juhannusruusun ja ’Poppiuksen’ taimi rosariumiin. Melkein päivittäin vanhus kävi vesikannun kanssa kastelemassa niitä ja kertoi puhuvansa niille. Varmasti ne lievensivät hänen ikäväänsa kotisaarelle.  
   
Tiettävästi n. 1800-luvun puolivälin tienoilta on peräisin "Maskun pappilan ruusu", jota ei enää pappilan pihasta ole löytynyt aikoihin, vaan tien toiselta puolelta 1860-luvulla palaneen, pappilan riihen tienoilta. Molemmista Maskun herraskartanoista, Kankaisista ja Ohensaaresta, on myös saatu ruusut "Talojen ruusujen" alueelle.
  Maskunpappilanruusu (Kuva: Pirjo Rautio, 2007)
Masku-Seura pitää rosariumin perustamista ja sen hoitoa tärkeänä kotiseututyönä. Kunnassa vierailevat matkailijat ovat siitä kiinnostuneita ja kuntalaisten ulkoilureitti kulkee useasti ruusutarhan kautta. Läheisen vanhusten ja vammaisten palvelukodin asukkaat sekä päiväkodin lapset hoitajineen seuraavat mielenkiinnolla alueen ruusuja. Paikkakunnalta muuttaneita ja niitä joitten sukujuuret ovat Maskusta, kiinnostaa tietysti erikoisesti ns. "Talojen ruusujen" alue. Nimipylväisiin on merkitty vain ruusun kotipaikka, joka on tärkein tieto sen alueen ruusuista.
Toivottavasti näitten maskulaisten pihojen löydöt herättävät katsojan arvostamaan aikaisempien sukupolvien työtä asuinympäristön kaunistamiseksi. Taimistojen monipuolinen tarjonta ei saisi innostaa hävittämään kaikkea vanhaa uuden tieltä.
Tervetuloa Maskun rosariumiin! R. dumalis, Korpoo (Kuva: Pirjo Rautio, 2007)
   
RUUSUTARHOJA  
HOMEPAGE