Kirjaarvosteluja

Suomen puu- ja pensaskasvio

3., Täysin uudistettu painos 

Toim. Henry Väre, Jaakko Saarinen, Arto Kurtto, Leena Hämet-Ahti

Dendrologian Seura, Helsinki 3.1.2021. 552 s.

ISBN 978-975-96557-4-1

Tätä kirjaa on kaivattu. Aikaa edellisestä painoksesta on kulunut melkein 30 vuotta (v. 1992). Mutta aika on osaltaan lisännyt tietoa ja kokemusta on karttunut mm. kasvien kestävyyksistä, ilmastomuutoksen vaikutuksista, levinneisyyksistä.. 

Tuoreessa kirjassa on etusisäkannessa selkeä Suomen numeroitu eliömaakuntajako. Merkinnät koskien sitä, onko kasvi alkuperäinen, yleinen ja kestävä eri puolin Suomea. Luokat, lahkot, heimot ja suvut ovat selvinä luetteloina. Uutta ovat korkeusvyöhykkeet (oro-vyöhykkeet). Menestymis-käsitteestä on siirrytty kestävyys-käsitteeseen, jossa luokkia on 4 (aikaisemmin 7 menestymisluokkaa). Tästä on myös kartta (s. 23). Lajistoa on jouduttu karsimaan runsauden takia ja ruusuista on jätetty pois ryhmäruusut, maankateruusut ja arat köynnökset. Valikoimaa riittää silti varsinkin löytöruusuissa. Monista on jo levinneisyyskartat.Niiden täydentämiseen osallistui moni ruususeuralainenkin.

Kirjan alussa on selkeästi selostettu tieteelliset nimet ja perusteet, joten vasta-alkajakin ymmärtää latinan merkityksen. Risteytyminen on ruusuilla yleistä, joten niitä on tuhansia eikä kaikille ole osoittaa selvää lajia. Siksi nimi kirjoitetaan suoraan sukunimen, Rosa-sanan jälkeen. Hyvää tietoa, kun kaipaa päivitystä, miten kirjoittaa. Kirjassa käytetään vielä Ryhmä-sanassa isoa alkukirjainta. Ruusunlehdessä olemme päätyneet suomenkielen yleisohjeisiin ja kirjoitamme pienellä. Tulokkaat ja vieraslajit, levinneisyyskartat, kasvillisuusvyöhykkeet ja lohkot, kestävyys jopa lisäämismenetelmät muutamia mainiten lisäävät tietoa harrastajille ja ammattilaisille. Tosin kirjainlyhenteet (s. 24) on ensin opeteltava. 

Monet uudet suomalaiset ruusujen nimet juontuvat suoraan lajikkeesta. Silti uudet nimet ovat haasteellisia muistaa olivatpa suomeksi tai latinaksi.  Lisäksi on uusia nimiä ilman nimikytköstä lajikkeeseen. 

”Uusia” ruusuja esimerkiksi:

– Rosa spinosissima ’Grandiflora’ heilinruusu

– ’Kerisalo’ tylliruusu

– ’Linnanmäki’ huviruusu

  ’Ristinummi’ kaihoruusu

  ’Olkkala’ vihdinruusu 

– ‘Flammentanz’ hurmeköynnösruusu

– ’New Dawn’ rusoköynnösruusu

Rosa × novae-angeliae marianruusu.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellusta kurtturuusun punaisesta ja valkoisesta muodosta on tullut selkeämmin punakurtturuusu ja valkokurtturuusu erotukseksi tarhakurtturuusuista. Rosa corymbifera on karvakoiranruusu ja Rosa vosagiaca on heleäorjanruusu. Tunnistaminen on hyvä alkaa heimomäärityskaaviosta oikaisematta suoraan oletettuun lopputulokseen. Marja Koistisen ja Stan Shinglerin piirrokset ovat selkeitä ja kauniita. Kasvimaantieteellisyys on mukana sivuilla.

Kun ruusut on opiskeltu (sivut 180−205), voi tutustua eksoottisempiin kasveihin ilmastonmuutos mielessä Sciadopitys Carya, Stewartia jne. Kirjan 1338:ssa taksonissa riittää opiskeltavaa vuosiksi. Kiitokset tekijöille.

Tilaukset www.tiedekirja.fi tai kirjakaupat.

Halvin nettihinta täällä: https://www.tiedekirja.fi/default/suomen-puu-ja-pensaskasvio-ennakkotilaus.html

ja halvin kivijalkakaupanhinta täällä:

Tiedekirja

Snellmaninkatu 13

00170 Helsinki

Eila Palojärvi

Suomen Ruususeura ry, pj.

Linnanmäki
'Linnanmäki' / huviruusu

Comments are closed.