Merveille 2015

2015 ’Merveille’

Gallica-ryhmä

Pirjo Rautio, 2005, ’Nuits de Youngin’ ja ranskanruusun risteymä.

’Merveille’ kasvaa 1-1,5 m korkeaksi, runsaasti kukkivaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu. Kukinta alkaa heinäkuun alussa ja kestää 3-4 viikkoa säistä riippuen. Upeanvärinen kukka on puolikerrannainen, aluksi samettisen purppuranpunainen, myöhemmin tumma violetti, keskiosa säilyy vaaleampana. Kullankeltaiset heteet korostavat tummaa väriä. Miellyttävä tuoksu. Pyöreät kiulukat ovat karvaiset.

Tove 2014

2014 ’Tove Jansson’

Spinosissima-ryhmä. I-V.

’Poppius’ x ’Red Nelly’, Peter Joy 1990.

”Tove” kasvaa 1,5 m korkeaksi, pystyksi, piikkiseksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti

Kukinta alkaa kesäkuun puolenvälin paikkeilla ja kestää pari viikkoa. Kaunis kukka on 5-6 cm leveä ja lähes yksinkertainen. Terälehtiä on useimmiten 7-9 kpl. Terälehdet ovat tumman, samettisen karmiininpunaiset ja heteet ovat keltaiset. Mieto, hieman persianruusumainen tuoksu. Pyöreitä punamustia kiulukoita muodostuu runsaasti. Syysväri on punaruskea.

Tarja Halonen 2013

2013 ’Tarja Halonen’

Tarjanruusu löytyi entisen Helsingin kaupunginpuutarhurin Bengt Schalinin puutarhasta. Se tunnettiin aikaisemmin nimellä ’Schalin 10’. Kansainvälisenä ruusuvuonna 2002 Ruususeura nimesi ruusun presidentti Tarja Halosen mukaan. Presidentti itse kastoi ruusun Marketanpuistossa Espoossa.

Ruusun arveltiin olevan kanadanruusuristeymä, jonka Bengt Schalin olisi ehkä jalostanut. Kyseessä on kuitenkin Rosa nutkana ’Plena’.

Tarjanruusu on pystykasvuinen, n. 2-3 m korkea pensas. Kukinta alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Punaiset nuput aukeavat puolikerrannaisiksi tuoksuviksi, liilanroosan värisiksi kukiksi, joissa on viininpunaisia täpliä. Keltaiset heteet näkyvät. Litteänpyöreitä oranssinvärisiä kiulukoita muodostuu runsaasti.

Ruskela 2012

2012 ’Ruskela’, ruskelanruusu

Spinosissima-ryhmä

Löytöruusu Vihdistä. Myöhemmin sitä on löydetty Kauttualta, Vaalimaalta ja Viipurin läheltä.  Aila Korhosen mukaan ’Ruskela’ voi olla  alkuperäiseltä nimeltään ’Lady Hamilton’.  Ruskelanruusu kasvaa n. 2 m korkeaksi, pystyksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu melkoisesti. Kaunis keskikokoinen kukka on kerrannainen, keskeltä voimakkaamman vaaleanpunainen, reunat vaaleammat, lopuksi väri haalistuu. Mieto tuoksu. Punaiset pyöreähköt kiulukat ovat sileät.

Ristinummi 2011

2011 ’Ristinummi’

Luultavasti kurtturuusun ja pimpinellaruusun risteymä.

Löytöruusu Ristinummen asemapenkalta Järvenpäästä 1990-luvun alusta.

’Ristinummi’ kasvaa rotevaksi, ainakin 2,5 m korkeaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu paljon. Kukinta-aikana kesäkuun puolivälistä lähtien se on upea näky. Yksinkertaiset kukat ovat suuria, jopa 12 senttiä läpimitaltaan. Ne ovat aluksi voimakkaan vaaleanpunaisia, mutta vaalenevat liilaksi. Keskiosa on kellertävä. Tuoksu on melko voimakas. Litteitä, viininpunaisia kiulukoita muodostuu aika paljon.  Syksylläkin pensas on kaunis: tiilen- tai viininpunainen ruskaväri ja isot litteänpyöreät punaiset kiulukat. Rugosaperimän ansiosta ruskavärien keskelle voi aueta vielä yksittäisiä kukkia.

Poppius 2010

2010 ’Poppius’, suviruusu

Mahdollisesti jokin pimpinellalajike × vuoriruusu (R. pendulina).

Suviruusu on peräisin Ruotsin maanviljelysakatemian koeasemalta, jonka johtajana Carl Stenberg (1785-1872) toimi. Stenberg nimesi ruusun Juvalla papin poikana syntyneen esimiehensä Gabriel Poppiuksen mukaan.

’Poppius’ kasvaa tiheäksi, kaksi metriä korkeaksi, leveäksi pensaaksi. Varren tyvet ovat tiheäpiikkiset, mutta kukkivat sivuhaarat ja vuosiversojen yläosat ovat lähes piikittömiä.

Juurivesoja muodostuu valtavasti. Kukat ovat löyhästi kerrannaiset, maljamaiset, roosanväriset. Tuoksu on heikko. Kiulukat ovat päärynämäiset, tumman punaruskeat. Tummanpunainen syysväri.

Herttoniemen Helena 2009

2009 ’Herttoniemi’, ’Herttoniemen Helena’

(Blanda-ryhmä)

Tämä kanadanruusuristeymä löytyi 1970-luvun alussa Helsingistä Herttoniemen kartanon läheltä. Ruusu on nimetty löytäjän mukaan ’Herttoniemen Helenaksi’. ’Herttoniemi kasvaa 1,5- 2 m korkeaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti. Keskikokoiset kukat ovat puolikerrannaiset, hempeän vaaleanpunaiset ja tuoksuvat. Syksyllä pensasta koristavat loistavan oranssinpunaisen syysväri ja punaiset pienet kiulukat.

Iitin Tiltu 2008

2008 ’Iitin Tiltu’

Ranskanruusun (valamonruusun?) ja kurtturuusun risteymä

‘Iitin Tiltu’ on löydetty jo ennen toista maailmansotaa Iitin kirkonkylästä. Se on nimetty Hiski Salomaan laulelman mukaan. ’Iitin Tiltu’ kasvaa komeaksi, yli 2 m korkeaksi, leveäksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu jonkin verran. Runsas ja pitkään jatkuva kukinta voi alkaa jo kesäkuun puolivälissä. Kukka on yksinkertainen, iso, läpimitaltaan jopa 10-12 cm, lämpimän karmiinin- tai tiilenpunainen, melko voimakkaasti tuoksuva. Kurtturuusuperimän ansiosta ’Iitin Tiltu’ saattaa kukkia uudestaan melko runsaasti syyspuolella. Pulleita päärynämäisiä kiulukoita muodostuu. Ehytlaitaiset verholehdet eteenpäin kuten valamonruusulla.

Papula 2007

2007 ’Papula’, papulanruusu

Spinosissima-ryhmä

Ruusu on saanut nimensä Viipurin lähellä sijainneen Papulan kartanon mukaan, jonne se oli tuotu 1860-luvulla Pohjois-Saksasta

Papulanruusu kasvaa 1,5 m korkeaksi, tuuheaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu paljon. Runsas kukinta alkaa kesäkuun lopussa. Pienehkö kukka on kerrannainen, hempeän vaaleanpunainen, vaaleneva ja voimakkaasti tuoksuva.

Tumman viininpunaiset pyöreät kiulukat kypsyvät elo-syyskuussa.

Pohjolan Kuningatar 2006

2006 ’Pohjolan Kuningatar’, ’Kaiserin des Nordens’, ’Nordens Drottning’, ’Tsaritsa Severa’

Venäjä, n. 1870

R. davurica × jokin tarhakurtturuusulajike.

’Pohjolan Kuningatar’ on peräisin Pietarin kasvitieteellisestä puutarhasta, jossa 1860-luvulta lähtien kasvatettiin E.A. von Regelin johdolla kasvitieteilijä Maximoviczin Japanista lähettämiä siemeniä. Suomeen ’Pohjolan Kuningatar’ on tuotu viimeistään 1900-luvun alussa. ’Pohjolan Kuningatar’ kasvaa 1-1,5 m korkeaksi, siroksi pensaaksi. Vaaleanvihreät lehdykät ovat teräväkärkisiä. Juurivesoja muodostuu runsaasti. Kukinta alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Pienehköt puolikerrotut kukat ovat tummanpunaisia, voimakkaasti tuoksuvia. Jälkikukintaa ei ole. Kiulukoita ei yleensä muodostu.