Blanda-ryhmä
Toukoniityn puistosta Helsingistä löydetty kanadanruusuristeymä.
Voimakaskasvuinen, 1,8 m korkea, vähäpiikkinen pensas. Juurivesoja muodostuu paljon.
Puolikerrannaiset, vaaleanpunaiset kukat, valkoisia raitoja. Syksyllä voi ihailla oranssinpunaista ruskaväriä ja pieniä punaisia kiulukoita.
Gallica-ryhmä
Pirjo Rautio, 2005, ’Nuits de Youngin’ ja ranskanruusun risteymä.
’Merveille’ kasvaa 1-1,5 m korkeaksi, runsaasti kukkivaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu. Kukinta alkaa heinäkuun alussa ja kestää 3-4 viikkoa säistä riippuen. Upeanvärinen kukka on puolikerrannainen, aluksi samettisen purppuranpunainen, myöhemmin tumma violetti, keskiosa säilyy vaaleampana. Kullankeltaiset heteet korostavat tummaa väriä. Miellyttävä tuoksu. Pyöreät kiulukat ovat karvaiset.
Spinosissima-ryhmä. I-V.
’Poppius’ x ’Red Nelly’, Peter Joy 1990.
”Tove” kasvaa 1,5 m korkeaksi, pystyksi, piikkiseksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti
Kukinta alkaa kesäkuun puolenvälin paikkeilla ja kestää pari viikkoa. Kaunis kukka on 5-6 cm leveä ja lähes yksinkertainen. Terälehtiä on useimmiten 7-9 kpl. Terälehdet ovat tumman, samettisen karmiininpunaiset ja heteet ovat keltaiset. Mieto, hieman persianruusumainen tuoksu. Pyöreitä punamustia kiulukoita muodostuu runsaasti. Syysväri on punaruskea.
Tarjanruusu löytyi entisen Helsingin kaupunginpuutarhurin Bengt Schalinin puutarhasta. Se tunnettiin aikaisemmin nimellä ’Schalin 10’. Kansainvälisenä ruusuvuonna 2002 Ruususeura nimesi ruusun presidentti Tarja Halosen mukaan. Presidentti itse kastoi ruusun Marketanpuistossa Espoossa.
Ruusun arveltiin olevan kanadanruusuristeymä, jonka Bengt Schalin olisi ehkä jalostanut. Kyseessä on kuitenkin Rosa nutkana ’Plena’.
Tarjanruusu on pystykasvuinen, n. 2-3 m korkea pensas. Kukinta alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Punaiset nuput aukeavat puolikerrannaisiksi tuoksuviksi, liilanroosan värisiksi kukiksi, joissa on viininpunaisia täpliä. Keltaiset heteet näkyvät. Litteänpyöreitä oranssinvärisiä kiulukoita muodostuu runsaasti.
Spinosissima-ryhmä
Löytöruusu Vihdistä. Myöhemmin sitä on löydetty Kauttualta, Vaalimaalta ja Viipurin läheltä. Aila Korhosen mukaan ’Ruskela’ voi olla alkuperäiseltä nimeltään ’Lady Hamilton’. Ruskelanruusu kasvaa n. 2 m korkeaksi, pystyksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu melkoisesti. Kaunis keskikokoinen kukka on kerrannainen, keskeltä voimakkaamman vaaleanpunainen, reunat vaaleammat, lopuksi väri haalistuu. Mieto tuoksu. Punaiset pyöreähköt kiulukat ovat sileät.
Luultavasti kurtturuusun ja pimpinellaruusun risteymä.
Löytöruusu Ristinummen asemapenkalta Järvenpäästä 1990-luvun alusta.
’Ristinummi’ kasvaa rotevaksi, ainakin 2,5 m korkeaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu paljon. Kukinta-aikana kesäkuun puolivälistä lähtien se on upea näky. Yksinkertaiset kukat ovat suuria, jopa 12 senttiä läpimitaltaan. Ne ovat aluksi voimakkaan vaaleanpunaisia, mutta vaalenevat liilaksi. Keskiosa on kellertävä. Tuoksu on melko voimakas. Litteitä, viininpunaisia kiulukoita muodostuu aika paljon. Syksylläkin pensas on kaunis: tiilen- tai viininpunainen ruskaväri ja isot litteänpyöreät punaiset kiulukat. Rugosaperimän ansiosta ruskavärien keskelle voi aueta vielä yksittäisiä kukkia.
Mahdollisesti jokin pimpinellalajike × vuoriruusu (R. pendulina).
Suviruusu on peräisin Ruotsin maanviljelysakatemian koeasemalta, jonka johtajana Carl Stenberg (1785-1872) toimi. Stenberg nimesi ruusun Juvalla papin poikana syntyneen esimiehensä Gabriel Poppiuksen mukaan.
’Poppius’ kasvaa tiheäksi, kaksi metriä korkeaksi, leveäksi pensaaksi. Varren tyvet ovat tiheäpiikkiset, mutta kukkivat sivuhaarat ja vuosiversojen yläosat ovat lähes piikittömiä.
Juurivesoja muodostuu valtavasti. Kukat ovat löyhästi kerrannaiset, maljamaiset, roosanväriset. Tuoksu on heikko. Kiulukat ovat päärynämäiset, tumman punaruskeat. Tummanpunainen syysväri.
(Blanda-ryhmä)
Tämä kanadanruusuristeymä löytyi 1970-luvun alussa Helsingistä Herttoniemen kartanon läheltä. Ruusu on nimetty löytäjän mukaan ’Herttoniemen Helenaksi’. ’Herttoniemi kasvaa 1,5- 2 m korkeaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti. Keskikokoiset kukat ovat puolikerrannaiset, hempeän vaaleanpunaiset ja tuoksuvat. Syksyllä pensasta koristavat loistavan oranssinpunaisen syysväri ja punaiset pienet kiulukat.
Ranskanruusun (valamonruusun?) ja kurtturuusun risteymä
‘Iitin Tiltu’ on löydetty jo ennen toista maailmansotaa Iitin kirkonkylästä. Se on nimetty Hiski Salomaan laulelman mukaan. ’Iitin Tiltu’ kasvaa komeaksi, yli 2 m korkeaksi, leveäksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu jonkin verran. Runsas ja pitkään jatkuva kukinta voi alkaa jo kesäkuun puolivälissä. Kukka on yksinkertainen, iso, läpimitaltaan jopa 10-12 cm, lämpimän karmiinin- tai tiilenpunainen, melko voimakkaasti tuoksuva. Kurtturuusuperimän ansiosta ’Iitin Tiltu’ saattaa kukkia uudestaan melko runsaasti syyspuolella. Pulleita päärynämäisiä kiulukoita muodostuu. Ehytlaitaiset verholehdet eteenpäin kuten valamonruusulla.
Spinosissima-ryhmä
Ruusu on saanut nimensä Viipurin lähellä sijainneen Papulan kartanon mukaan, jonne se oli tuotu 1860-luvulla Pohjois-Saksasta
Papulanruusu kasvaa 1,5 m korkeaksi, tuuheaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu paljon. Runsas kukinta alkaa kesäkuun lopussa. Pienehkö kukka on kerrannainen, hempeän vaaleanpunainen, vaaleneva ja voimakkaasti tuoksuva.
Tumman viininpunaiset pyöreät kiulukat kypsyvät elo-syyskuussa.