Juhannusmorsian 2002

2002 ’Juhannusmorsian’, morsionruusu

Spinosissima-ryhmä

Ruusun tiedetään kasvaneen vuodesta 1954 lähtien Elimäen kirkonkylässä, jonne se oli tuotu Asikkalan Kurhilan kylästä. Pimpinellatutkija Aila Korhonen arveli, että kyseessä olisi ’Lismore’.

’Juhannusmorsian’ kasvaa 1,5 – 1,8 m korkeaksi, pystyksi pensaaksi, joka muodostaa runsaasti juurivesoja. Versojen alaosassa on runsaasti neulamaisia ja leveätyvisiä piikkejä, mutta vähemmän latvaosassa. Kukinta alkaa kesäkuun loppupuolella. Puolikerrannainen kukka vaaleanpunainen, vaaleneva. Lovellisia terälehtiä on 15-18. Tuoksu on voimakas. Kukinnan jälkeen pensas on täynnä kaljuja, litteänpyöreitä kiulukoita

tornionlaaksonruusu

1999 ’Tornedal’, tornionlaaksonruusu

Metsäruusun kerrannaiskukkaisista lajikkkeista tornionlaaksonruusu ja mökinruusu ovat yleisimmät. ’Tornedal’ on kasvanut Tornionjokilaaksossa ainakin 300 vuotta. 1700-luvun alussa ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kuvaili sitä teoksessaan La Figure de la Terre (Maapallon muoto).

’Tornedal’ kasvaa 1,5 m korkeaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti. Kukinta alkaa kesäkuun lopussa ja jatkuu 3-4 viikkoa. Kukka on pieni, erittäin kerrannainen, vaaleanpunainen ja tuoksuva. Kiulukoita ei muodostu. ’Tornedal’ muistuttaa mökinruusua, mutta kukan keskustan terälehdet ovat kapeampia ja kukkiva oksa on piikitön.

vuodenruusu1996

1996, ’Pikkalan Kaunotar’, ’Pikkala’

’Pikkala’ on kartanoruusun ja ranskanruusun risteymä. Nimensä se on saanut Siuntion Pikkalan kartanosta, mutta sitä on löytynyt myöhemmin mm. Kurikasta ja Tammisaaresta, jossa sen tiedetään kasvaneen jo 1800-luvulla. Fredrika Runeberg ja Mimmi Wallgren tilasivat ruusuja Ranskasta. Se kasvoi myös heidän puutarhoissaan Porvoossa. 

’Pikkala’ kasvaa 1-1,5 m korkeaksi, pystyksi ja tiheäksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti.

Kukinta alkaa heinäkuun puolivälissä ja kestää kolmisen viikkoa. Keskikokoiset kukat ovat kerrannaiset, aniliininpunaiset, marmoroidut. Tuoksu on melko voimakas. Kukkaperissä on runsaasti nystykarvoja kuten kartanoruusuilla, mutta ne ovat pitkät kuten ranskanruusuilla.

Päärynämäisiä, oranssinpunaisia sileitä kiulukoita muodostuu runsaasti.

vuodenruusu1995

1995 Neuvoksettarenruusu

Rosa × spaethiana ’Spek’s Improved’, ’Improved’. J.Spek, Hollanti n. 1888. Rosa palustris × R. rugosa

Yksinkertaiskukkaista neuvoksen- ja kerrannaiskukkaista neuvoksettarenruusua on löytynyt vanhoista puutarhoista, koska niitä on käytetty aikoinaan muiden ruusujen perusrunkona. Neuvoksettarenruusu on voimakaskasvuinen. Se voi kasvaa jopa 3,5 m korkeaksi, leveäksi pensaaksi. Pitkänsoikeat lehdykät ovat vaaleanvihreitä, vain hiukan kurttupintaisia. 

Kukinta heinäkuun puolivälistä n 3-4 viikkoa (3-vyöhyke). Puolikerrannainen kukka on vaaleanpunainen. Valitettavasti ruusu on altis ruusunruosteelle.