2021 ’Olkkala’

Pirkko Kahila löysi olkkalanruusun  (Gallica-ryhmä) 1990-luvun alussa Vihdistä Olkkalan kartanon alueelta entiseltä ratapenkalta nokkosten ja vadelmapensaiden keskeltä. Sitä ei ollut löytynyt mistään muualta. 

Vasta v. 2012 arkeologi Tuija Rankama kertoi löytäneensä olkkalanruusuja Kirkkonummelta entisen Veikkolan parantolan alueelta. Vuorineuvos Arthur Lagerlöfin jugend-tyylinen huvila oli rakennettu v. 1910. Siitä tuli v. 1929 yleinen parantola, jonka puutarhaa hoiti ensimmäisinä vuosikymmeninä puutarhuri.

Kukka on yksinkertainen, vaaleanpunainen, valkokeskustainen, 6-8 cm leveä. Yhdessä kukinnossa voi olla jopa 10 kukkaa, jotka avautuvat peräkkäin. Kukinta kestää pitkään. Kiulukoita muodostuu runsaasti.. 

'Olkkala'
'Olkkala'
Vuoden ruusu 2020 "Aurora"

2020 ’Aurora’

Harisonii-ryhmä

Inger Kullberg

Suomen Ruususeura on valinnut vuoden 2020 ruusuksi ’Auroran’.

’Aurora’ on löytöruusu jonka Helsingin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalin luultavasti istutti 1950-luvulla. Varsinaista nimeä ei tunneta. Ruusu on nimetty Aurora Karamzinin mukaan. Sitä on löydetty Helsingistä kahdesta paikasta.

’Aurora’ kasvaa 1,5-2 metrin korkuiseksi. Vanhat oksat ovat harmahtavia. Niissä on tanakoita harmaita piikkejä. Uudet versot ovat punaruskeita ja niissä on tiheitä punaruskeita piikkejä. Lehdet ovat pieniä, väriltään tummanvihreästä sinivihreään. Aurora kukkii juhannuksesta eteenpäin. kukat ovat kooltaan 6-7 cm, kerrattuja, kirkkaankeltaisia ja tuoksuvat miedosti. Sekä kukkapohja että kukkavarsi ovat piikkisiä, verholehdet karvaisia. Mustia piikkisiä kiulukoita muodostuu jonkinverran. Aurora kasvattaa jonkinverran juurivesoja.

Onni 2001

2001 ’Onni’, onnenruusu

Onnenruusu löytyi Rovaniemeltä 1950-luvulla. Kulkukauppias oli myynyt sen juhannusruusuna eräälle yksityispihalle.

Verholehtien liuskaisuuden perusteella yhdeksi kantalajiksi on arveltu kartanoruusua.

DNA-tutkimuksen mukaan perimässä on metsäruusua, mikä selittäisi ruusun kestävyyden.

’Onni’ kasvaa 1,5-1,8 m korkeaksi pensaaksi. Varren alaosa on piikkinen, mutta ylimmät haarat ovat lähes piikittömiä. Juurivesoja muodostuu jonkin verran.

Pienehkö kukka on kerrannainen, vaaleanpunainen. Soikeita punaisia kiulukoita muodostuu.

Fazers röda 2019

2019 ’Fazers röda’ (”Fazerin Punainen”)

Löydetty Porkkalan saariston Edisholmenilta Fazerin suvun entiseltä kesäpaikalta.

Kasvaa 2-3 metriseksi ja tekee runsaasti juurivesoja. Uudet vesat ovat punaisenruskeita, vanhemmat harmaanruskeita, pienempiä piikkejä on tiheässä ja joukossa on suurempia. Uudet lehdet ovat vaalean vihreitä, mikä muodostaa upean vastakohdan punaisenruskeille rungoille. Lehdet muuttuvat myöhemmin heikon harmaan vihreiksi.

Kukinta alkaa heti juhannuksen jälkeen. Kukat ovat 6-8 cm leveät, roosanväriset. Väri tummuu keskustaa kohti. Heteet ovat kullankeltaiset. Tuoksu on mieto. Kauniina ja kuivina kesinä kukan väri on vaaleampi kuin sateisina. Oranssinpunaiset kiulukat voivat olla soikeita tai pyöreitä. Pensaan syysväri on kauniin keltainen. Tämä ruusu sopii hyvin luonnontontille sekä aitakasviksi.  

Linnanmäki 2018

2018 ’Linnanmäki’

’Linnanmäen kaunotar’, K-686         

(Spinosissima-ryhmä)

Kukat 5-terälehtiset, kermanvalkeat, avautuessa jopa vaalean keltaiset, noin 7 cm leveät, nuput ja kukkaperät kaljut, verholehdet pitkähköt. Terälehdet eivät keskimäärin yhtä syvään päistä lovelliset kuin ’Altaican’.

Lehdykät isosahaiset, suurenlaiset. Yläoksat järeäpiikkisemmät kuin edellisillä.

Ainoa Suomessa tunnettu pensas istutettu Helsingin Linnanmäen puistoon luultavasti 1950-luvulla.

Juhannusruusu 2017

2017 Juhannusruusu

Rosa spinosissima ’Plena’

Spinosissima- ryhmä

Juhannusruusua on kasvatettu Suomessa 1800-luvulta lähtien. Ruusun alkuperää ei tunneta. Se saattaa olla peräisin Venäjältä. Aikoinaan spinosissimaryhmän ruusuja myytiin niputtain nimeämättöminä, esim. valkoiset kerrannaiset. Suomessa on säilynyt paljon vanhoja pimpinellaruusuja, jotka muualla ovat hävinneet. Ne menestyvät paremmin täällä kuin Keski-Euroopassa. Juurivesoista niitä on ollut helppo lisätä. Aikaisemmin juhannusruusuja kasvoi lähes joka puutarhassa. Ei ihme, että on käytetty nimiä ”Finlands vita ros” ja ”Finnish White”.

Juhannusruusu kasvaa 1-1,5 m korkeaksi pensaaksi, joka muodostaa runsaasti juurivesoja. Se kukkii juhannuksen tienoilla pari viikkoa. Kukat ovat löyhästi puolikerrannaisia, kermanvalkoisia, keskeltä kellertäviä, kullankeltaiset heteet näkyvät hiukan. Kukat voivat olla aluksi punertavia tai kellertäviä. Tuoksu on voimakas ja makea.

Syksyllä juhannusuusulla on kaunis violetin- tai viininpunainen ruskaväri. Pyöreitä mustia kiulukoita muodostuu joissakin kannoissa vain vähän, joissakin runsaasti.

Toukoniity 2016

2016 ’Toukoniitty’

Blanda-ryhmä

Toukoniityn puistosta Helsingistä löydetty kanadanruusuristeymä.

Voimakaskasvuinen, 1,8 m korkea, vähäpiikkinen pensas. Juurivesoja muodostuu paljon.

Puolikerrannaiset, vaaleanpunaiset kukat, valkoisia raitoja. Syksyllä voi ihailla oranssinpunaista ruskaväriä ja pieniä punaisia kiulukoita.

Merveille 2015

2015 ’Merveille’

Gallica-ryhmä

Pirjo Rautio, 2005, ’Nuits de Youngin’ ja ranskanruusun risteymä.

’Merveille’ kasvaa 1-1,5 m korkeaksi, runsaasti kukkivaksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu. Kukinta alkaa heinäkuun alussa ja kestää 3-4 viikkoa säistä riippuen. Upeanvärinen kukka on puolikerrannainen, aluksi samettisen purppuranpunainen, myöhemmin tumma violetti, keskiosa säilyy vaaleampana. Kullankeltaiset heteet korostavat tummaa väriä. Miellyttävä tuoksu. Pyöreät kiulukat ovat karvaiset.

Tove 2014

2014 ’Tove Jansson’

Spinosissima-ryhmä. I-V.

’Poppius’ x ’Red Nelly’, Peter Joy 1990.

”Tove” kasvaa 1,5 m korkeaksi, pystyksi, piikkiseksi pensaaksi. Juurivesoja muodostuu runsaasti

Kukinta alkaa kesäkuun puolenvälin paikkeilla ja kestää pari viikkoa. Kaunis kukka on 5-6 cm leveä ja lähes yksinkertainen. Terälehtiä on useimmiten 7-9 kpl. Terälehdet ovat tumman, samettisen karmiininpunaiset ja heteet ovat keltaiset. Mieto, hieman persianruusumainen tuoksu. Pyöreitä punamustia kiulukoita muodostuu runsaasti. Syysväri on punaruskea.

Tarja Halonen 2013

2013 ’Tarja Halonen’

Tarjanruusu löytyi entisen Helsingin kaupunginpuutarhurin Bengt Schalinin puutarhasta. Se tunnettiin aikaisemmin nimellä ’Schalin 10’. Kansainvälisenä ruusuvuonna 2002 Ruususeura nimesi ruusun presidentti Tarja Halosen mukaan. Presidentti itse kastoi ruusun Marketanpuistossa Espoossa.

Ruusun arveltiin olevan kanadanruusuristeymä, jonka Bengt Schalin olisi ehkä jalostanut. Kyseessä on kuitenkin Rosa nutkana ’Plena’.

Tarjanruusu on pystykasvuinen, n. 2-3 m korkea pensas. Kukinta alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Punaiset nuput aukeavat puolikerrannaisiksi tuoksuviksi, liilanroosan värisiksi kukiksi, joissa on viininpunaisia täpliä. Keltaiset heteet näkyvät. Litteänpyöreitä oranssinvärisiä kiulukoita muodostuu runsaasti.