Etävierailuja puutarhoihin

 Maila Klemettinen

Kuuntelin viime kesänä äänikirjaa ”Tsehovin kirjeitä vuosilta 1899–1904″. Hänen kirjeensä 14.9.1900 Olga Knipperille pysäytti minut: “Niistä seitsemästäkymmenestä ruususta, jotka syksyllä istutin puutarhaani vain kolme ei ole lähtenyt kasvamaan”. Innostuneena tästä yritin etsiä netistä tietoja Tsehovin istuttamista ruusuista ja ruusutarhan nykyisestä tilasta. Turhaan. Ja sitten talven Ruusunlehdessä 4/2020 oli Ruotsin ruususeuran lehdestä käännetty artikkeli “Anton Tsehov (1860-1904) ja hänen ruusunsa, joka kertoi hänen Krimin puutarhansa ruusuista!

Vaikka liikkumista tulee koronaepidemian vuoksi rajoittaa, voi erilaisiin puutarhoihin tutustua kirjojen ja elokuvien välityksellä. Monella kuuluisalla kuvataiteilijalla ja kirjailijalla on ollut läheinen, suorastaan intohimoinen suhde puutarhaan ja kasveihin. Heidän puutarhansa ja ylipäätään erilaiset puutarhat ovat aina kiehtoneet minua. Minulla onkin monia kirjoja, joissa esitellään eri alojen taiteilijoiden puutarhoja. En suinkaan ole lukenut kaikkia kannesta kanteen! Osaa olen vain selaillut, ja osa odottaa yhä innostunutta paneutumistani. Joidenkin kirjojen pariin palaan uudelleen ja uudelleen, kun etsin tietoa ja ideoita tai vain haluan käyskennellä ihanassa puutarhassa.

Seuraavassa joitakin kirja- ja elokuvavihjeitä etävierailuihin.

Kuuluisimpia puutarhoja lienee Claude Monet´n puutarha Givernyssä lähellä Pariisia. Puutarha oli Monet´n maalausten jatkuva aihe ja innoituksen lähde. Monet (1840–1926) suunnitteli ja valitsi tarkkaan puutarhansa istutukset ja kasvit. Puutarhan käytännön töissä hänellä tietenkin oli apuna useita puutarhureita.

– Monet´s Water Lilies, Vivian Russel, Frances Lincoln Limited 1998, 2011

– Monet´n puutarha, Vuodenajat Givernyssä, Vivian Russel, WSOY, 2004

– Monet´s Passion, Ideas, Inspiration & Insights from the Painter´s Gardens, Elisabeth Murray, Pomegranate Europe Ltd., 2010

– Linnea maalarin puutarhassa, Christina Björk, Otava 1986, (Ihastuttava lasten kirja)

Lastenkirjojen kuvittaja Tasha Tudorin (1915–2008) puutarha on uudella mantereella New Englandissa. Kirja Tasha Tudor´s Garden, Tovah Martin, Houghton Mifflin Company, 1994 saa unelmoimaan kiirettömästä ja sadunomaisesta, vanhanajan maailmasta.

Karin ja Carl Larssonin koti, perhe ja puutarha Sundbornissa Taalainmaalla Ruotsissa on ollut lukemattomien Carl Larssonin maalausten aiheena. Kirja I min trädgård vill jag vara Karin, En praktisk trädgårdsberättelse från Sundborn, Elisabeth Svalin Gunnarsson,Bonnier facta, 2017 esittelee yksityiskohtaisesti puutarhan ja kasvien hoitoa, kasvivalintoja ja -rakenteita Karin Larssonin silmin.

Derek Jarman´s Garden, Thames & Hudson, 1995 on elokuvaohjaaja Derek Jarmanin (1942–1994) puutarha Dungenessissä Kentissä eteläisessä Englannissa. Hänen puutarhansa on tasainen ja puuton sorapohjainen alue, jossa ajopuut ja harvat kasvit muodostavat yhdessä löydettyjen esineiden kanssa ainutlaatuisen ja vaikuttavan veistospuutarhan. 

Rakastettu lastenkirjailija ja taitelija Beatrix Potter (1866–1943) osti 1900-luvun alussa Englannin Lake Districtillä Hill Top Farmin. Hän muutti sinne Lontoosta ja ryhtyi kunnostamaan tilaa ja rakennusta sekä rakentamaan puutarhaa, joka oli hänelle työssä jatkuva innoitus. Hänen kirjansa olivat maailmanmenestys ja myöhemmin hän osti saamillaan tuloilla alueelta muitakin tiloja, yhteensä 1600 ha, jotka hän testamenttasi kansalaisille luonnonsuojelualueiksi National Trustin kautta. Betrix Potter´s Gardening Life, Marta McDowell, Timber Press, 2014 kertoo pääasiassa Top Hill Farmin puutarhasta, kasveista ja paikoista, jotka innoittivat häntä. 

Englantilaiset Stephenin sisarukset, paremmin tunnetut nimillä Wirginia Woolf (1882–1941), kirjailija, kriitikko ja feministi sekä Vanessa Bell (1879–1961), taidemaalari ja designeri, olivat kumpikin keskeisiä jäseniä Bloomsbury Groupissa. Ryhmä vaikutti 1900-luvun alkupuoliskolla ja siihen kuului kirjailijoita, taiteilijoita, intellektuelleja ja filosofeja. Ryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä oli tukea nuoria taiteilijoita. Ryhmän taiteilijoiden töitä kuvailtiin nimikkeellä Bloomsbury Style. Tyypillistä oli “kaiken” ympärillä olevan: seinien, lattioiden, ovien, huonekalujen, jopa lamppujen koristeleminen. Tyyli tuli suosituksi vuodesta 1916.

– Virginia Woolf´s Garden, The story of the garden at Monk´s House, Caroline Zoob, Jacqui Small LLP, 2013 esittelee kirjailija Virginia Woolfin ja toimittaja Leonard Woolfin(1880–1969) Sussexissa Englannissa sijaitsevan Monk´s House kodin ja puutarhan.

– Charleston, a Bloomsbury house and garden, Quentin Bell & Virginia Nicholson, Frances Lincoln Limited, 1997, 2004 esittelee puolestaan Vanessa Bellin ja Quentin Bellin Sussexin boomsburylaisen kodin ja puutarhan.

The Writers Garden, How gardens inspired our best-loved authors, Jackie Bennet, Frances Lincoln Limited, 2014 esittelee lyhyesti mm seuraavien englantilaisten kirjailijoiden asuinympäristöt ja puutarhat: Jane Austen, Rubert Brooke, Agatha Christie, Roald Dahl, Charles Dickens, George Bernard Shaw, Walter Scott, Rudyard Kipling.

One Writer´s Garden, Eudora Welty´s Home Place, Susan Haltom and Jane RoyBrown, University Press of Mississippi Jackson, 2011 on amerikkalaisen kirjailija ja valokuvaaja Eudora Weltyn (1909-2001) Jacksonissa, Mississippissä sijaitsevan kotitalon puutarhan kasvukertomus.

Unelmien puutarha, Fredrika Runebergin kukkiva keidas ja hyötytarha, Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10 on sympaattinen kirja kirjailija ja kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin puolison Fredrika Runebergin puutarhasta ja kodin kukista.

Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti, toim. Liisa Steffa, Maahenki, 2017 Kuvaus ateljeekodin historiasta ja puutarhan kasveista.

Hyllystäni löytyy ruusu-, pioni-, perennakirjojen sekä yleisten puutarhanhoito-oppaiden ja kotimaisia puutarhoja esittelevien kirjojen lisäksi iki-ihana Eeva Ruoffin Tuoksujen puutarha sekä mm. seuraavat kiinnostavat puutarhasuunnittelua eri tavoin lähestyvät kirjat.

The Shaker Garden, beauty through utility, Stephanie Donaldson, David and Charles, 2000. Pohjois-Amerikassa pääasiassa 1760-luvulta lähtien vaikuttaneiden uskonnollisten Shaker-yhteisöjen elämäntapa korosti yhteisöllisyyttä, yksinkertaisuutta, tasa-arvoa, myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, sekä pasifismia. Shaker kylissä asui naisia ja miehiä, mutta avioliittoja ei sallittu. Näitä toimivia ja kauniita omavaraisia yhteisöjä oli pääasiassa Massachusetissa, Connecticutissa, New Hampshiressa ja Mainessa. 1920-luvulla enää 12 ja vuonna 2019 ainoastaan yksi yhteisö. Shaker-yhteisöjen rakennukset ja niiden sisutukset sekä käyttöesineiden muotoilu oli yksinkertaista ja kaunista. Puhutaan Shaker-tyylistä. Viljely ja puutarhanhoito näissä kylissä noudatti samaa periaatetta. Viljely, puutarhanhoito ja karjanhoito oli kehittynyttä ja mitä suurimmassa määrin luonnonmukaista. Shakerit kasvattivat myös yrttejä lääkinnällisiin tarkoituksiin ja keräsivät kasvien siemeniä myytäväksi. 

Wij Trägårdar, En vision i Ockelbo, Lars Krantz,Norsteds Stockholm, 2010, kirja esittelee Lars Granzin (1954-) suunnitteleman Wij-puutarhan. Puutarhassa upeat hyöty- ja koristepuutarhat ovat kaikki biologisesti viljeltyjä. Helsingin Paikallisryhmä tutustui Wij-puutarhaan kesällä 2017. Monelle on varmaan tuttu myös Lars Granzin suunnittelema Rosendals trädgård, joka kuuluu aina, kaikkina vuodenaikoina, Tukholman vierailuni ohjelmaan.

Planting, A New Perspective, Piet Oudolf & Noel Kingsbury, Timber Press Inc., 2013 on upea ja inspiroiva kirja puutarhoista, joissa erilaisten perennojen, heinien ja kukkien yhtenäinen kasvusto muodostaa puutarhan. Kirja esittelee hollantilaisen Piet Oudolfin (1944–) puutarhojen suunnitteluperiaatteita, kasvivalintoja ja tietenkin toteutettuja puutarhoja Yksi tunnetuimmista on New Yorkin “High Line”, 2009. Enköpingissä on hänen suunnittelemansa “Drömparken”, 1996, ja Tukholmassa “Skärholmen”, 2011, joissa kummassakin kävimme Helsingin Paikallisryhmän järjestämällä retkellä kesällä 2017.

The Gardens of Gertrude Jekyll, Richard Bisgrove, Frances Lincoln Limited, 1992Gertrud Jekyll (1843–1932) oli englantilainen puutarha-arkkitehti, joka nosti luonnonmukaisen puutarhan suosioon. Hän opiskeli aluksi maalaustaidetta, mutta heikkenevän näkönsä vuoksi rupesi kiinnostumaan puutarhasuunnitelusta. Useimmat hänen suunnittelemansa puutarhat ovat valitettavasti kadonneet, mutta joitakin on entisöity. Kirjassa esitellään hänen suunnittelemiaan puutarhoja, mm. ruusutarhat Little Aston, lähellä Birminghamia ja Sandbourne Worcesterhiressä.

Kysykää Essiltä, Elisabeth Kochin puutarhat, Maahenki Oy, 2015. Elisabeth Koch (1891–1982) toimi mm. Helsingin kaupungin puutarhakonsulenttina ja suunnitteli satamäärin omakotitalopihoja, kymmeniä kerrostalopihoja, seitsemän siirtolapuutarha-aluetta sekä julkaisi kirjoja ja artikkeleita puutarhasuunnittelusta. Kirja kertoo Essin elämänvaiheet ja kertoo monipuolisesti puutarhojen suunnittelusta ja kasvivalinnoista.

TV:ssä on tarjolla useampiakin puutarhaohjelmia. Seuraan niitä satunnaisesti. Sen sijaan Youtuben löysin vasta äskettäin. Olisi pitänyt löytää se jo syksyllä. Erilaisilla puutarhaan liittyvillä hakusanoilla tai henkilönimillä – Monet´s Garden, Sissinghurst, Japanese Garden, Moorish Garden, Medieval Garden – saa lukemattomia sattumia. 

Higgrove, Alan Meets Prince Charles, 58 min

Rose Gardens: Le Jardin Secret 2020, 25 min / Growing Good Roses, 55 min

Garden(s): English Cottage and Country Gardens 44 min /Great Gardens of England, 60 min / Great British Garden Revial, series / The Gourmet garden, 59 min / Small Town Gardens, 29 min / The Artistic Garden, 59 min/ The Gardeners Year, Early Spring, Late Spring series ( Alan Titchmarsh) 

National Trust hallinnoi ja ylläpitää Britanniassa monia kartanoita, niiden puistoja ja puutarhoja. Sitä hakusanana käyttäen löytää myös monia kiinnostavia kohteita.

Niin, ja elokuvat Rosemary & Thyme! Sarja näytettiin joku vuosi sitten TV:ssä. Itse hankin koko DVD-paketin, kun jouduin toipumista odotellessa makailemaan. Sinänsä kaavamaisten ja yllätyksettömien murhamysteerien tapahtumapaikkoina ovat erilaiset puutarhat Englannissa ja Välimeren rannikolla. Tarkkaan harkitut kuvauspaikat: puutarhat, asuinmiljööt, pubien ja talojen sisustukset, niiden kukkaistapetit, kukkakimput ja jopa kukkaislakanat jaksavat yhä monenkin katsomiskerran jälkeen ilahduttaa! Todellisia puutarhaharrastajan “turvaelokuvia”!

Marraskuu-joulukuu 2020

Median mukaan syksy on ollut lämpimin tai ainakin yksi lämpimimmistä, mitä koskaan on mitattu. Ilmastonmuutos on kouriintuntuva. Se on näkynyt puutarhassa lumettomina talvina ja niistä johtuvina vaurioina ruusuissa. Tänä syksynä sen huomasi selvästi. Ensimmäiset pakkaset olivat meillä vasta lokakuun lopulla, kun monet ruusut vielä kukkivat. Jotkut ottivat nokkiinsa ja lopettivat, koska oli monta pakkasyötä. Monen kukinta myös jatkui pitkälle marraskuun puolelle, kunnes matalat lämpötilat ja kosteus olivat niille liikaa. 

Kun leuto sää jatkuu, pitää miettiä, milloin on oikea aika tehdä syystyöt ja hoitaa ruusujen talvisuojaus. Omassa puutarhassani piti tehdä hieman laajempaa istutusten korjausta, mikä viivästytti ”tavanomaiset” syystyöt. Yksi ruusuistutus on kahden koivun välissä. Kun aikoinaan perustin istutuksen, asensin juurimaton pohjalle. Siitä huolimatta koivujen juuret ovat vähitellen kasvaneet yhä tiheämmästi koko penkkiin ja ruusujen kukinta on hiipunut. 

Lokakuussa kaivoin koko penkin auki. Asensin uuden juurimaton pohjalle ja istutin ruusut takaisin penkkiin, kun olin ensin laittanut hiekkaa ja kunnon lantakerroksen pohjalle. Jokaisen ruusun ympärille tuli noin 40 cm syvyyteen ulottuva juurimatto, jotta juurivesoja ei pääsisi karkaamaan liian helposti. Esimerkiksi ‘Nuits de Young’ ja ‘Cramoisi Picote’ tekevät runsaasti juurivesoja muiden ruusujen sekaan. Ylimääräisiä juurivesoja ruukutin. Ehkä niistä on iloa jollekin ensi kesänä. Omajuurisia gallica-, sammal- ja centifoliaruusuja ei löydy joka taimistosta. 

fullsizeoutput_10b27
Minnesota Tip Method

Sitten oli talvisuojauksen aika. 

Tein kaivuutyöt ennen kuin maa jäätyi liikaa. Noin 70 arkaa ruusua suojasin Minnesota Tip Methodilla (MTM). Lähes kaikki olivat Austin-, ryhmä-  tai moderneja pensasruusuja. Ruusut taivutettiin ”paketoituna” merkkinarulla noin 20−30 cm syvään ojaan juuresta. Toivottavasti  selviävät ilman pakkasvaurioita kevääseen mullan ja lehtikerroksen alla. Kaikkia arkoja ruusuja en voi suojata MTM:lla. Ei vain löydy riittävästi tilaa, mihin niitä  upottaa

Joten on suojattava maan päällä. Tyvimullitus hiekalla noin 20−25 cm paksusti vaimentaa lämpötilan vaihtelut ja vähentää pakkasvaurioita. Jouduin työntämään aika monta kottikärryllistä hiekkaa ennen kuin kaikki ”tarvitsevat” olivat saaneet osansa. Siinä oli mukana Austinruusuja, kanadalaisia, moderneja pensasruusja ja ryhmäruusuja.

Sitten taivutin alas joukon ruusuja. Nöyryys on ruusulle hyve kuningas Talven edessä. Monet kerran kukkivat tarvitsevat suojan: gallicat, albat, bourbon-, sammalruusut…  Alastaivutus ja kerros risuja ja lehtiä suojaavat kevätahavilta, kun lumipeite ei riitä. Näin varmistuu ensi kesän kukinta. Viistosti maahan työnnetyt pensastuet auttavat pitämään ruusut alas taivutettuina ja nöyrinä kunnes saan risukerroksen niiden päälle. Joten olen sitten kantanut risuja. Lehtikerros vielä puuttuu.

Onneksi on runsaasti ruusuja, jotka eivät kaipaa mitään yllä olevasta. Ruusuja, jotka voin vain ohittaa syksyllä ja odottaa, että ne heräävät eloon keväällä ja tarjoavat runsaan kukinnan. Spinosissimat, rugosahybriidit, villiruusut, löytöruusut… kuten ‘Valamo’, ‘Poppius’, ‘Abelzieds’, ‘Agra’, koiranruusu, nutkanruusu…

Tyvimullitus ja alastaivutus

Nyt odotan. Lämpötila on pysynyt parissa pakkasasteessa. Näin saisi mielellään jatkua ja tulla lunta. Luvassa on kuitenkin taas leutoja tuulia lounaasta ja lämpöasteita jonkin aikaa. Ruusutarhassa ilmastomuutoksen ongelman huomaa selvästi. Miten paljon pitäisi talvisuojata ruusuja ja milloin? Ei liian aikaisin ennenkuin maa jäätyy. Ei liian myöhään tai ruusut vaurioituvat. Toivon vain, että osuin jotenkuten oikein tänä vuonna. 

Michael Luther

Heinäkuu 2020

Heinäkuu on ruusuharrastajan kohokohta. Nyt palkitaan kaikki vaivannäkö. Nyt paljastuu lopullisesti oliko istutukset hyvin tehty. Ja nyt on nautinnon aika. Toki juhannusruusu ja sen serkut ovat jo lopettaneet kukinnan ja keskittyvät kiulukoiden tuottamiseen. Mutta on niin paljon muita. On sitten mielenkiinto kuurtturuusuissa, kanadalaisissa, Austinruusuissa tai ryhmäruusuissa. Nyt on niiden aika. Aamulla tärkein asia aamukahvin jälkeen on kierros ruusutarhassa. Kuka on aloittanut kukinnan tänään? Kenellä on täysi kukkaloisto päällä? Ja mikä tuoksu. Pieni sade on vain herkistänyt tuoksumaailman. Vasta aamutervehdyksen jälkeen tarvitsee miettiä pitäisikö myös tehdä jotakin hyödyllistä puutarhassa? Oliko ’Astrid Lindgren’inin tyvelle ilmestynyt villi juurivesa joka pitäisi kitkeä pois syvyyksistä saakka? Ja kasvoiko todellakin juolavehnä ja muita rikkaruohoja ihanan ’Ritausma’n seassa? Silloin pitää kyllä laittaa kunnon hanskat käteen ja kestävä pitkähihainen työpusero päälle ennen kuin talikolla lähtee kaivamaan piikkikasan keskeltä.  Entä mitä luvattiinkaan sääennusteessa? sadettako? Eikö sitä ole jo saatu riittämiin? Ainakin ’Minette’n nuput ovat aivan ruskeat. Vain muutama kukka taas tänä vuonna. Parempi kääntyä Austin- ruusujen puoleen. ’Wild Edric’ loistaa taas. Mahtavan isot kukat sadoittain kattavat koko pensaan.  Ja ruukussa ’Summer Song’ hehkuu. Ei voi muuta kuin kiittää kaikkia ruusun jalostajia jotka ovat luoneet niin paljon ihanaa nautittavaksi. Olkoon että Suomen kesä on lyhyt. Mutta heinäkuu ruusutarhassa ei voita mikään. 

 

'Dame Judy Dench'
DSC_7755
'Astrid Lindgren'
'Ritausma'